Mistä tiedät työskenteleväsi omalla nerouden vyöhykkeellä?

On olemassa kaksi hyvin erilaista tilaa: Zone of Genius ja Zone of Excellence. Ulospäin ne voivat näyttää samalta, mutta kehossasi ja mielessäsi ne tuntuvat täysin vastakkaisilta.

Zone of Genius – nerouden vyöhyke

Tämä on tila, jossa:

työ ei tunnu työltä
ideat virtaavat kuin itsestään
inspiraatio on loputonta
tekeminen on kevyttä ja luontevaa
tunnet, että “tämä on se mitä varten olen täällä”

Se on synnynnäistä osaamista, ei opittua suorittamista.

Kehossa se tuntuu:

avaruudelta
hengittävyydeltä
levolliselta virtaamiselta
sisäiseltä innostukselta, joka ei kuluta vaan vahvistaa

Kun rentoudut ja aloitat työn, huomaat tuottavasi jälkeä lähes vaivattomasti, flow - tilassa.

Gay Hendricksin The Big Leap -kirjassa hän ohjaa kysymään:

Mitä työtä teen, joka ei tunnu työltä?
Mikä tuottaa eniten iloa ja tuloksia suhteessa käytettyyn aikaan?
Mikä on minun uniikki kykyni?
Mikä tulee minulle luonnostaan?

Nerouden vyöhyke on paikka, jossa loistat ilman ponnistelua.

Zone of Excellence – erinomaisuuden vyöhyke

Tämä on tila, jossa:

olet erittäin hyvä tekemään jotain
olet harjoitellut ja hionut taitosi
ympäristö kehuu ja tarvitsee sinua

Mutta kehosi kertoo toista:

tunnet paineen
mieli on kuin liian tiukka laatikko
inspiroitumisen sijaan koet velvollisuutta
jokin sisäinen ääni sanoo “tämä ei ole kaikki”

Se ei ole huono vyöhyke — mutta se ei sytytä sisäistä liekkiäsi. Pitkään siellä oleminen johtaa usein tyytymättömyyteen, turhautumiseen tai “onko tässä kaikki?” -tunteeseen.